Kung Fu - Thíêu Lâm
Kung Fu - Thíêu Lâm Tampere

Thíêu Lâm Kung Fu:n harjoittelu on monipuolista ja sopii lähes kaikille lähtötasoon katsomatta. Lajin pitkä historia ja laaja tyylikirjo takaavat että opittavaa riittää myös edistyneemmille itsepuolustuslajien harrastajille.

Koulu järjestää alkeiskursseja pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja syyskuussa. Kurssin kesto on kolme kuukautta.

Harjoitukset

Harjoitusten rakenne

Kaikki harjoitukset aloitetaan kumarruksella riveissä. Jokaisen osallistujan tulisi saapua harjoituksiin jo hyvissä ajoin ennen kumarrusta. Noin puolituntia ennen harjoitusten virallista alkua lämmitellään ja harjoitellaan lihaskontrollia vietnamilaisen pallopelin parissa.

Lämmittely

Kumarrusten jälkeen aloitetaan lämmittely. Lämmittelyn rankkuus ja pituus riippuu pitkälti paikalla olijoiden taitotasosta ja vetäjän tavoitteista. Alkeiskurssilla lämmittelyvaiheeseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja sen aikana pyritään opettamaan perustaitoja kuten liikkumista. Lämmittely tapahtuu tyypillisesti riveissä ja pareittain. Se koostuu erilaisista tutuista ja hieman tuntemattomammista, Thieu lamille ominaisista lihashuolto- ja venytysliikkeistä.

Lämmittelyn tarkoituksena on harjoitteluvalmiuden kohotuksen lisäksi parantaa harjoittelijan tasapainoa, voimanhallintaa, kivunsietoa ja kärsivällisyyttä. Lämmittelyn yhteydessä harjoitellaan edistymisen myötä peruslyöntejä ja -potkuja riveissä. Tätä seuraa pareittain suoritettava harjoittelu, jossa edetään pareittain salin päästä toiseen tehden erilaisia perustekniikoita, kuten lyöntejä ja torjuntoja.

Liikkumisharjoitteiden ohessa harjoitellaan erilaisia kierähdyksiä, kärrynpyöriä ja ylösnousuja maasta. Nämä kevyttä akrobatiaa muistuttavat liikkeet ovat tavallisesti aloittelijalle kaikista vaikeimpia ja epämiellyttävimpiä harjoitteita, joiden oppiminen vaatii enemmän tai vähemmän kärsivällisyyttä ja luonnetta. Niitä ei kuitenkaan tule pelästyä, sillä tehokas itsepuolustustaito ei vaadi niiden hallintaa, ja jokainen harjoittelija oppii ne jossain vaiheessa. Tämän lisäksi liikkeiden hallitseminen tulevaisuudessa kyllä korvaa muutaman mustelman menneisyydessä.

Varsinainen harjoittelu

Varsinainen harjoittelu aloitetaan lämmittelyn ja mahdollisen lyhyen juomatauon jälkeen. Mestari asettaa koulun oppilaille erilaisia tavoitteita, jotka pyritetään saavuttamaan määritettynä ajanjaksona. Esimerkiksi alkeiskurssin tavoitteena on tavallisesti oppia tyydyttävästi jokin ensimmäisistä Thieu lamin liikesarjoista. Liikesarjan sisältöä ei opeteta koulussamme ennen kuin se hallitaan sujuvasti, jonka jälkeen liikesarja vaatii edelleen hiontaa sisältönsä tuoman uuden tiedon myötä. Käytännössä liikesarjan täydellinen oppiminen vaatii siis jatkuvaa työtä.

Harjoitukset kesäleirillä 2012

Liikesarjaharjoittelun lisäksi harjoituksissa opetellaan harjoittelijoiden toivomusten mukaisesti itsepuolustus- ja kamppailutekniikkaa. Mestarimme opettaa mielellään irtautumisen tai puolustustekniikan harjoittelijoiden esittämästä pyynnöstä. Esimerkiksi alkeiskursseilla harrastajan on mahdollista esittää kohtaamansa tai kuviteltu hyökkäystilanne, johon liittyvän puolustuksen mestari sitten neuvoo.

Harjoittelun päättäminen

Harjoittelu voidaan päättää ainakin neljällä eri tavalla. Jos varsinainen harjoittelu on pahasti kesken, sitä jatketaan aina harjoitusajan päättymiseen asti. Vaihtoehtoisesti ajan salliessa voidaan tehdä loppulämmittely, venyttely tai hieronta. Loppulämmittelyssä suoritetaan jokin fyysisesti raskas harjoite, jolla koetellaan jokaisen harjoittelijan rajoja ja kehitetään muussa toiminnassa vähemmälle rasitukselle joutuneita lihasryhmiä. Venyttelyssä tarkoituksena on jäähdyttävän venyttelyn lisäksi opettaa harjoittelijoille erilaisia venyttelytapoja. Mestari opettaa myös vaihtoehtoisesti hierontaa, joka kohdistuu tavallisesti selän, hartioiden ja niskan alueelle. Huolimatta tavasta, jolla harjoittelu päätetään, harjoittelijan tulisi venytellä myöhemmin kotonaan oma-aloitteisesti.

Harjoitus päättyy loppukumarrukseen. Harjoitusten päättämisen jälkeen on mahdollista keskustella hallinnollisista asioista kuten pukujen ja varusteiden tilaamisesta tai leireistä. Luonnollisesti harjoitusten jälkeen voi pidempään harjoitelleille esittää myös kysymyksiä lajista itsestään.

Harjoitusmuodot

Harjoitusten perusrunko korostaa peruspotkujen ja -lyöntien sekä oikean liikkumistavan jatkuvaa hiomista. Tästä huolimatta opetus sisältää myös irtautumisia, lukkoja, kaatoja ja heittoja sekä monimutkaisempia liikkumistapoja kuten kierähdyksiä ja kärrynpyöriä. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi koulussamme käytetään useita erilaisia harjoitusmuotoja.

Liikesarjat

Liikesarjat ovat niin aseettomien kuin aseellistenkin tekniikoiden muistamiseksi tarkoitettu tarkasti määritelty harjoitusmuoto. Sarjana etenevät liikkeet ja asennot opettavat harjoittelijalleen oikeita liikkumistapoja ja liikeratoja. Tämän lisäksi liikesarjoihin sisältyy tekniikkaa ja valmiusasentoja, joita opitaan hyödyntämään harjoittelijan jo taitaessa liikesarjan. Liikesarjan tekeminen oikein on merkittävä suoritus, ja sen sujuvuus kertoo paljon harjoittelijan saavuttamasta tasosta. Liikesarjoja voidaan harjoitella yksittäin tai ryhmittäin riveissä.

Harjoittelu riveissä

Perustekniikkaa kuten potkuja ja lyöntejä harjoitellaan usein riveissä. Kaikki harjoittelijat ovat järjestäytyneet muotoon, jossa erilaisia harjoitteita toistetaan vetäjän käskyjen ja ohjeiden mukaan. Vaikka kyseessä onkin ryhmäharjoitusmuoto, harjoittelijan tulee keskittyä omaan, oikea-aikaiseen, täydelliseen suoritukseensa. Harjoittelu tapahtuu ikään kuin varjonyrkkeilynä, jolloin hyökkäykset kohdistetaan kuviteltuun vastustajaan.

Harjoittelu pareittain

Koulussamme käytetään useita erilaisia pariharjoittelumuotoja. Vastoin kuin riviharjoittelussa, pariharjoittelussa parit toimivat vuoroin toistensa vastustajina. Pariharjoittelussa voidaan esimerkiksi simuloida erilaisia itsepuolustustilanteita, sparrata tai harjoitella perustekniikkaa. Pariharjoittelu tuo riviharjoittelun ja liikesarjojen lyönteihin ja potkuihin käytännön näkökohtia. Tekniikan suorittamisessa on sovellettava osaamistaan parin ominaisuuksien mukaan.

Itsepuolustustilanteiden harjoittelussa parille opetetaan hyökkäystilanne ja ratkaisu sen voittamiseksi. Tämän jälkeen parit toimivat vuorottain hyökkäävänä ja puolustautuvana osapuolena. Tarkoituksena on antaa harjoittelijalle lähtökohdat puolustautumiseen yllättävissäkin hyökkäystilanteissa. Riittävän taitava harjoittelija pystyy puolustautumaan päällisin puolin paljon vahvempaa ja suurempaa vastustajaa vastaan. On huomattava, että itsepuolustustilanteisiin liittyy paljon tärkeää teoriaa varsinaisen fyysisen suorituksen lisäksi. Oikealla käyttäytymisellä ja terveellä varovaisuudella voidaan välttää lähes jokainen hyökkäys ilman voimankäyttöä.

Mestarin opissa

Sparrauksella tarkoitetaan pariharjoittelua, joka tapahtuu enemmän tai vähemmän vapaasti. Pari voi esimerkiksi otella kilpailunomaisesti käyttäen vapaasti ennalta määriteltyjä tekniikoita. Sparraaminen vaatii harjoittelijalta taitoa liikkua ja lisäksi taitoa hallita vastustajansa liikettä. Parhaimmillaan sparraamisella voidaan kehittää harjoittelijan reaktio- ja soveltamiskykyjä äärimmilleen.

Kaikki pariharjoittelu on muodostaan riippumatta yhteistyötä. Kaikissa sparrausmuodoissa harjoittelijan on ymmärrettävä, ettei tarkoituksena todellakaan ole parin vahingoittaminen tai edes kukistaminen. Pariharjoittelun keskeisenä ideana on oman taitotason kehittäminen yhteistyössä parin kanssa. Näin ollen harjoittelijan on aina otettava huomioon parinsa taitotaso ja fyysiset ominaisuudet ratkaistessaan kuinka rajusti hän suorittaa tekniikkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pienikokoisen parin päästämistä helpolla. Tarkoituksena on aina saavuttaa mahdollisimman todentuntuinen tilanne, jossa kummallakin parilla on silti edelleen kontrolli toimiinsa.

Harjoitusten vetäjä

Harjoituksia vetää aina mestari tai hänen määräämänsä vanhempi harjoittelija. Jokainen harjoittelija aloittelijasta vanhimpiin asti on velvollinen tottelemaan ja seuraamaan harjoitusten vetäjää. Vetäjä ylläpitää harjoituksissa riittäväksi katsomaansa kuria, jotta jokainen saisi harjoittelusta suurimman mahdollisen hyödyn. Varsinkin alkeiskurssilla vetäjällä on apulaisia, jotka auttavat tätä opettamaan suurille joukoille. Harjoittelukerta seuraa tavallisesti tiettyä runkoa. Siihen vaikuttaa harjoittelupaikka ja ajankohdan tavoitteet.

Kumarrukset

Ennen vetäjän tai apulaisen puhuttelua tälle on kumarrettava, ja luonnollisesti tämä kumartaa takaisin. Kumarrukset ovat lajille ominainen tapa, ja niiden suoritustapa on tarkasti määritelty. Kumarruksella ei ole mitään uskonnollista merkitystä, vaan kyseessä on kohtelias tapa, jolla kunnioitetaan vetäjää, muita harjoittelijoita ja harjoittelutilaa.

Kysymykset

Kaikki toiminta tapahtuu vetäjän hyväksynnän kautta. Jos harjoittelija haluaa esimerkiksi käydä juomassa, hänen on pyydettävä lupa vetäjältä tai tämän valtuuttamilta apulaisilta. Jos harjoittelussa ilmenee ongelmia, niistä on ilmoitettava vetäjälle. Vetäjälle ja apulaisille ei huudella toisesta päästä salia. Kysyjän tulee juosta vanhemman harjoittelijan luokse tai vaihtoehtoisesti odottaa, kumartaa ja esittää kysymyksensä kun tämä tulee hänen luokseen kierroksellaan. Asian selvittyä molemmat kumartavat uudelleen.

Keskustelu

Keskustelun suhteen noudatetaan vetäjän haluamaa linjaa. Yleisesti ottaen parin kanssa voi keskustella hiljaa tekniikkaan tai harjoitteluun liittyvistä asioista jos se on tarpeellista. Asioiden käsittely ja puhuminen vetäjän tai apulaisen neuvojen päälle on kuitenkin kiellettyä. Mestarin puhuessa jokaisen on oltava hiljaa ja kuunneltava tarkasti. Vaikka oman pohdinnan tärkeyttä korostetaan, kysy rohkeasti jos jokin asia jää epäselväksi. Apulaiset myös pyrkivät tulkkaamaan vieraskielisille harrastajille mahdollisuuksien mukaan.

Onnettomuudet

Kaikista vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava vetäjälle. Vaaralliset onnettomuudet ovat harjoituksissa kuitenkin erittäin harvinaisia, sillä kaikki toiminta tapahtuu valvonnan alla. Harjoituksissa ei ole tarkoitus vahingoittaa ketään, vaikka ne sivusta katsottuna saattavatkin vaikuttaa väkivaltaisilta. Käytännössä harjoittelussa tapahtuu paljon vähemmän vahinkoja kuin esimerkiksi monissa kilpailuhenkisissä pallopeleissä.

Ero temppeliharjoitteluun

Thieu lamin harrastajan on hyvä ymmärtää, ettei hän harjoittele kung fua samalla tavalla kuin mestari Nguyen Van Nguyen aikoinaan harjoitteli temppelissä. Mestari saapui temppeliin hyvin nuorena ja hänen harjoittelunsa oli jokapäiväistä ja erittäin raskasta. Temppelissä vallitsi jatkuvasti tiukka kuri, eikä omaehtoinen harjoittelu ollut vaihtoehto. Mestari vertaakin usein temppeliä vankilaan korostaakseen temppelielämän todellisuutta.

Mestarimme epäilee koskaan pystyvänsä opettamaan kaikkea tietämäänsä yhdellekään suomalaiselle oppilaalle. Suomalaiselta harjoittelijalta puuttuu aloittaessaan fyysinen pohja, jolle olisi mahdollista rakentaa vastaavaa taitoa. Tämä liittyy lähinnä notkeuteen ja hyvin mataliin asentoihin, joihin suomalaiset eivät ole tottuneet. Kaiken lisäksi suomalaisessa kulttuurissa Thieu lam on vain harrastus, jonka merkitys työn ja opiskelun rinnalla on jotain aivan muuta kuin se oli mestarillemme.

Suomessa Thieu lam kung fua opetellaankin hyvin toisella tavalla. Mestari on valinnut opetukseensa vain sellaista tekniikkaa, johon suomalainen harrastaja kykenee, ja josta on hyötyä Suomen oloissa. Karsittunakin Thieu lam kung fusta riittää silti opiskeltavaa harjoittelijan koko elinajaksi. Harjoittelu itsessään on paljon kevyempää ja suppeampaa kuin temppelissä. Harjoittelusta suurimman vastuun kantaa harrastaja itse. Kuka tahansa hyötyy kung fun harjoittelemisesta yhtenä harrastuksena muiden lomassa, mutta saavuttaakseen kaikkein korkeimpia tasoja on uhrattava paljon enemmän.

Mestarin toive on, että opettamalla eri asioita eri ihmisille heidän osoittamiensa kykyjen mukaisesti hän pystyisi perintönään jättämään suomeen mahdollisimman paljon Thieu lam kung fua.

Varusteet

Harjoituksissa käytetään alkeiskurssin jälkeen koulun oranssia t-paitaa ja mustia housuja tai koulun logolla varustettua mustakeltaista pukua, ja keltaista vyötä. Koulun jokainen jäsen mestaria lukuun ottamatta pitää keltaista vyötä. Näin eri tasoisten harjoittelijoiden ei tarvitse kohdella toisiaan eriarvoisesti ja koko koulun hengen voidaan katsoa olevan yhtenäisempi. Vyötä pidetään ainoastaan harjoituksen aikana, myös matkaaminen harjoituspaikalle harjoitusvaatetuksessa on kielletty.

Harjoituspuku ei ole pakollinen alkeiskurssilaiselle. Harrastajan tulee pitää joustavia, vetoketjuttomia ja napittomia housuja kuten verkkareita/college-housuja ja t-paitaa. Hihatonta paitaa tai toppia saa käyttää ainoastaan ulkoharjoituksissa. Yksinkertaisuus ja tietty askeettisuus harjoitusvaatteiden valinnassa on suositeltavaa. Liian paljastavat vaatteet tai rajuja mielenilmauksia sisältävät paidat eivät sovi lajin harjoitteluilmapiiriin.

Kengät

Harjoituksissa voi pitää sopivia sisäurheilukenkiä. Harjoittelu voi tapahtua myös ilman kenkiä, paljain jaloin. Harjoittelu pelkät sukat jalassa ei ole sallittua, puhumattakaan sen järkevyydestä. Sisäharjoittelussa parhaimmat kengät ovat erityisesti kung fua varten suunnitellut harjoittelukengät, taiji-kengät tai painikengät. Myös muut sisäurheilukengät käyvät hyvin jos ne käyvät harjoittelijalle itselleen, mutta niiden ei tulisi olla liian räikeät. Kenkien ei tulisi jättää lattiaan jälkiä, eikä pintamateriaalin vahingoittaa paria harjoittelussa. Mustan harjoittelupuvun kanssa tulisi käyttää myös mustia kenkiä. Koulu tekee yhteisiä kenkätilauksia kunhan halukkaita ostajia löytyy riittävästi.

Korut

Harjoituksissa ei saa pitää koruja tai kaulaketjuja. Korvakorut, sormukset, kellot ja vastaavat on otettava pois, sillä niillä voi vahingossa vahingoittaa itseään ja muita. Myös lävistyksissä olevat korut tulisi poistaa mahdollisuuksien mukaan, tai ne tulisi teipata kiinni niin, että mitään tarttumisia ei pääse tapahtumaan. Kasvoissa olevat lävistykset ovat erityisen vaarallisia, sillä päähän kohdistunut kontrolloitukin osuma saattaa osua koruun ja aiheuttaa joko iskun tai irtirepeytymisen. Harjoittelijan on pidettävä hiuksensa lyhyinä tai sidottava ne kiinni niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa. Myös kynnet, erityisesti varpaankynnet tulisi leikata lyhyiksi, etteivät ne viillä ketään irtautumisissa tai potkuissa. Harmittoman oloinen peukalonkynsi saattaa aiheuttaa vaarallisiakin tilanteita. Yleinen hygienia on erittäin suositeltavaa lähikontaktia edellyttävän lajin harrastajalle.

Suojukset

Harjoittelussa ei käytetä suojuksia, kuten polvi- tai rintasuojuksia. Koulun säännön mukaan myöskään alasuojia ei tulisi käyttää, mutta niiden suhteen ei suoriteta mitään valvontaa. Huolimatta siitä, että suojukset mahdollistavat tavallista todenmukaisemman voimankäytön ja tuovat tiettyihin harjoitteisiin realistisen lisän, niiden käytöllä on useita haittapuolia. Ensinnäkin suojukset tekevät harjoittelijasta helposti turhan pelottoman. Toisaalta suojien puuttuminen mahdollisessa itsepuolustustilanteessa saattaa aiheuttaa turvattomuutta niihin tottuneelle.

Suojat myös vääristävät tekniikan painotusta. Esimerkiksi useat hermopistelyönnit jätetään helposti pois, koska suojaus vie niiden tehon. Toisaalta iskut saatetaan kohdistaa ainoastaan suojattuihin paikkoihin, koska ne mielletään maaleiksi. Suojien käyttö haittaa kivunsietokyvyn kehittymistä, ja lähitaistelutilanteessa iskuja on pystyttävä ottamaan vastaan lamaantumatta. Perinteiseen Shaolin/Thieu lam kung fuhun kuuluu myös lihaksia kovettavat harjoitteet, joihin lukeutuvat myös lihaksilla tehtävät torjunnat. Huomioitavia ovat myös suojien liikkeitä ja nopeutta rajoittavat tekijät. Kaiken kaikkiaan suojia ei käytetä, koska niitä ei tavallisesti käytetä kadullakaan.

Aseet

Mestarin valitsemat harjoittelijat alkavat opiskella asetekniikoita. Jokainen harjoittelija oppii jossain vaiheessa ainakin keppitekniikkaa (yleensä ensimmäisenä kesänä). Koulu pystyy lainaamaan tiettyjä aseita harrastajille, mutta asetekniikan harjoittelija voi myös hankkia oman aseen. Harjoituksissa on kohtuullisen vähän aikaa oman aseen kanssa harjoitteluun suhteessa asetekniikoiden vaikeuteen. Asetekniikkaa voi harjoitella myös kotonaan, mikäli omien tavoitteiden saavuttaminen sitä vaatii. Pitkää keppiä myydään lähes joka kesä koulun toimesta kaikille harjoittelijoille ja muiden aseiden suhteen tehdään yhteistilauksia tilanteen sitä vaatiessa.

Alkeiskurssi

Koulu järjestää kaikille 12 vuotta täyttäneille (innostuneiden nuorempien kannattaa myös kysyä harjoittelu mahdollisuutta) avoimia alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja syyskuussa. Alkeiskursseilla opetus painottuu perusasioiden ja salikäyttäytymisen läpikäymiseen. Aloittelevalta harjoittelijalta ei vaadita mitään erityistaitoja lukuun ottamatta innostunutta mieltä ja kärsivällisyyttä.

Alkeiskurssilla harjoitellaan liikkumista oikeanlaista otteluasentoa myöten. Lisäksi harjoitellaan peruspotkuja, -lyöntejä ja irtautumisia sekä erilaisia itsepuolustustekniikoita. Harjoittelijalla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisia itsepuolustustilanteita harjoituksissa käydään läpi. Suuri osa harjoitteluajasta kuluu kuitenkin yhden sopivaksi katsotun perusliikesarjan opiskeluun.

Alkeiskurssin tavoitteena on antaa suhteellisen kattava kuva siitä, mitä Thieu lam kung fu on, kohottaa osallistujien kuntoa ja antaa heille valmiuksia puolustaa itseään. Lisäksi kurssilla tutustutaan kaakkoisaasialaiseen kulttuuriin ja mukaviin, mielenkiintoisiin ihmisiin. Alkeiskurssin jälkeen opetus etenee vaativampaan tekniikkaan ja innokkailla on mahdollistaa osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan.

Salisäännöt

Seuran salisääntöjen tarkoituksena on taata kaikille turvallinen ja viihtyisä harjoitteluympäristö. Sääntöjen rikkominen voi johtaa koulusta erottamiseen.

1. Kunnioita mestaria

  • Mestaria ei pyydetä eikä vaadita näyttämään mitään, ellei Mestari itse kysy
  • Mestarilta ei kysellä mitään hallintoon tahi kouluun liittyviä kysymyksiä, ne voi esitetään koulun hallitukselle
  • Mestarille kumarretaan
  • Mestarin päälle ei puhuta

  • Saliin tultaessa harjoituksiin saavuttaessa kumarretaan ensin salille kynnyksellä, sitten Mestarille tervehdyksen kera ja vielä kaikille muille harjoittelijoille.

2. Kunnioita pariasi ja harjoittelukumppaneitasi

  • Saliin tullessa ja sieltä lähdettäessä kumarretaan
  • Harjoituksen alkaessa ja loppuessa, kumarra parillesi
  • Kumarra neuvoja kysyessäsi ja niitä saatuasi
  • Tervehdi harjoittelukumppaneita myös salin ulkopuolella
  • Ei arvostella muiden lajien harrastajia tai opettajia
  • Paria ei saa vahingoittaa tahallisesti

3. Seuraa opetusta

  • Ei liikuta eikä puhuta turhia
  • Tekniikkaa tehdään vasta näytöksen päätyttyä

4. Älä kiroile

5. Jos käytät koulun varusteita harjoituksissa, palauta ne asianmukaisille paikoilleen

6. Älä myöhästy

  • Jos tältä ei voida välttyä, pyydetään lupa harjoitusten vetäjältä sisääntuloon, joka määrittelee tarvittavan lämmittelyn

7. Pukeudu asiallisiin harjoitteluvaatteisiin

  • Pukeudutaan koulun pukuun, tai joustaviin housuihin ja olkapäät peittävään paitaan. Ulkona harjoitellessa voidaan käyttää myös hihatonta t-paitaa
  • Kellot, korut ja vastaavat on otettava pois harjoitusten ajaksi
  • Sisäkenkiä voidaan käyttää, jos ne eivät jätä lattiaan jälkiä eikä materiaali aiheuta vahinkoja harjoitellessa

8. Salin ulkopuolella käyttäydy asiallisesti ja nöyrästi

  • Ei haasteta riitaa
  • Ei rikota lakia
  • Puolustetaan heikompia tarpeen vaatiessa
  • Juostaan aina ennen kuin harkitaan itsepuolustusta
  • Ei rehennellä

alkuun